Mitä Facebook voi kertoa uskosta? Vol.1

Lueskelen tässä kaiken muun ohella Mike Riddellin Jumalan kotisivu -nimistä kirjaa, joka kuvaa bittiavaruuden kotisivun ja Raamatun välistä analogiaa. Viitisenkymmentä sivua olen kerinnyt lukemaan tähän mennessä ja täytyy sanoa näin off-topic, että kirja haisee vanhalta, ummehtuneelta ullakolta – todella paljon. Hajusta huolimatta ajatus on kuitenkin itselleni uusi ja mielenkiintoinen. Olenkin jo jalostanut sitä vielä nykyaikaisemmaksi: analogiaksi Facebookin ja uskon välillä.

Ensinnäkin kuten Facebookiin myös uskoon tulee kirjautua sisään. Tarvitset käyttäjätunnuksen ja salasanan. Käyttäjätunnus voisi olla vaikkapa ’syntinen’, ’enParjaaYksin’ tai ’tarvitsenApua’. Mutta vaikka käyttäjätunnus on oikea, niin se ei auta. Usko ei silti avaudu meille. Täytyy olla myös oikea salasana, joka on JeesusKristus. Sisäänkirjautuminen uskoon tapahtuu myöntämällä oman syntisyytensä ja ottamalla Jeesus vastaan omaan elämään. Nöyrtymällä ja sanomalla: ”Jumala tässä on rikkinäinen elämäni, ota se, jos vielä haluat. Auta minua. En pysty yksin kokoamaan elämäni palasia kasaan. Tule sydämeeni ja elämääni Jeesus. Sinuun minä laitan turvani”. Tämä tunnetaan myös uskoontulona.

Jumala on uskollinen ja hän antaa syntimme ja virheemme anteeksi, kun niitä häneltä pyydämme. Hän hyväksyy käyttäjätunnuksemme ja salasanamme niiden itsensä perusteella. Ei sen perusteella millaisia ihmisiä me ollaan tai miltä meistä tuntuu. Riittää, että on oikea käyttäjätunnus ja salasana, ja voilá – uskon ihmeellinen maailma avautuu meille valtavampana, ihmeellisempänä ja parempana kuin Facebook ikinä voi olla.

”Mutta vielä suurempi on se armo, jonka hän antaa. Siksi Raamattu sanoo: — Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon” (Jaak. 4:6)