Taivas sekoaa

Kohta ne on taas täällä. Nimittäin jääkiekon mm-kisat. Kuten varmaan kaikki tietää, Suomi meni ja otti viime vuonna maailmanmestaruuden Slovakiassa. Tuon huuman vauhdittamana luonnostelin pöytälaatikkoon saarnan aiheesta sopivan tilaisuuden tullen saarnattavaksi. Sellaista ei tullut, joten ajattelin tämän 30:n päivän sosiaalisen kokeilun huumassa julkaista ainakin osan täällä blogissa. So here we go!

Vieläkö muistatte sen hetken, kun summeri soi ja ottelu loppui? Siinä samassa suomalaiset ympäri Suomen maan lähtivät toreille ja kaduille, hyppäsivät autoihinsa ja lähtivät kylille juhlistamaan maailmanmestaruutta. Niin tehtiin mekin. Puoliksi uteliasuuttamme ja puoliksi juhliaksemme voittoa, hyppäsimme Corsaan ja lähdimme Jyväskylän keskustaan katsomaan meininkiä. Ajattelimme, että onkohan siellä ketään (seuraava päivä taisi kuitenkin olla työpäivä). Olihan siellä. Keskusta täynnä väkeä, tiet ihan tukossa ja rääkät soi. ”Suomi sekosi” uutisoi mm. MTV3 seuraavana päivänä.

Mutta kulkaa. Jokainen uskoon sisäänkirjautunut ihminen aiheuttaa taivaassa suuremmat bileet kuin -95 ja 2011 yhteensä. Silloin kun ihminen tulee uskoon, niin taivas sekoaa, kultakadut täyttyvät juhlivista enkeleistä ja pasuunat, rummut, helistimet ja kaikenlaiset muut soittopelit aiheuttavat kovemman metelin taivaassa kuin Helsingissä aiheutti autojen rääkät ja jumputtava musiikki. Niin tärkeä juttu Jumalalle on se, kun yksi eksyneistä lampaista tulee kotiin. Niin mahtavaa on Isälle, että hän saa yhteyden luomiinsa lapsiin. Niin tärkeä ja arvokas sinä olet Jeesukselle.