Tarkempia tekstihavaintoja, osa 1/3: jae 14

”Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.” (Room. 7:14)

Paavali käyttää tutkittavassa jaejaksossa kaksi kertaa substantiivia ’liha’ (7:18,
25) ja kerran adjektiivia ’lihallinen’ (7:14), jonka katsotaan kantavan samat merkitykset kuin substantiivikin. Näissä jakeissa liha asetetaan vahvasti vastakkain hengellisen kanssa, mikä ei kuitenkaan tarkoita ei-fyysisen ja fyysisen vastakkainasettelua. Sen sijaan liha kuvastaa heikkoutta ja orientoitumista poispäin Jumalasta. Ne tutkijat, jotka tulkitsevat minän olevan kristitty, erottavat termit ’lihassa’ ja ’lihallinen’ toisistaan. Tällöin ensimmäinen kuvastaisi syntisen luonnon alla olevaa ei-kristittyä ja jälkimmäinen lain vastakohtaa. Luontevammalta kuitenkin vaikuttaisi tulkita adjektiivin ’lihallinen’ viittaavan jakeeseen 7:5, jonka mukaan laki herättää syntiä niiden jäsenissä, jotka ovat ’lihassa’. Totta kuitenkin on, että pelkällä adjektiivilla ’lihallinen’ ei voi perustella minän olevan ei-kristitty. Sanan muissa esiintymissä (esim. 1. Kor. 3:1–3) sitä nimittäin sovelletaan myös kristittyyn.

Jakeen 14 lopussa oleva ’myyty synnin alle’ -fraasi on monen tutkijan mielestä riittävä perustelu sille, että minän tulkittaisiin olevan joku muu kuin kristitty. Nimittäin aiemmin Paavali on kirjoittanut kristittyjen olevan kuolleita synnille (6:2), vapautettuja synnistä (6:7, 18 ja 22) ja ettei synti enää ole heidän hallitsijansa (6:14). Lisäksi jakeessa 8:9 Paavali kirjoittaa uskovien olevan ”ei lihassa vaan Hengessä”. Osa kristitty-leirin kannattajista yrittävät luistella tämän alta väittämällä, että Paavalilla on meneillään syvä itsetutkiskelu ja hän näkisi sitä kautta oman turmeltuneisuutensa verrattuna Jumalan pyhään Lakiin. Tämä Paavalin itsetutkiskelu on vastoin Stendahlin teesiä, jonka mukaan Lutherille tyypillinen syvä itsetutkiskelu oli Paavalille vierasta. Tästä kirjoitin enemmän Uutta perspektiiviä Paavalin käsittelevässä kirjoituksessani. Toiset kristitty-leirin kannattajista puolestaan erottavat yksilön ja ’lihallisen minän’: vain ’lihallinen minä’ on myyty synnin alle, ei koko yksilö. Tämä erottelu on kuitenkin väkinäinen eikä tekstin tukema. Jakeen 18 kommentti lihasta (”Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää”) tulee nähdä vain yksinkertaisesti minän luonnetta tarkentavana huomautuksena. Joka tapauksessa ’myyty’ jakeessa 14 on perfektissä ja kreikassa perfekti viittaa menneisyydessä alkaneeseen ja edelleen voimassa olevaan tapahtumaan. Tutkittavassa jaejaksossa ’myyty’ viittaa jakeiden 7–11 tapahtumiin, jolloin minä joutui kuoleman alaiseksi. Näin ollen jakeiden 7-11 kuvaama tila on edelleen voimassa minällä.

Paavali ristiriitainen minä -kirjoitussarjan ties monesko osa. Nyt tarkastellaan suurennuslasin kanssa tekstijaksoa Room. 7:14-25 ja erityisesti muutamaa jaetta. Seuraavassa kirjoituksessa luvassa tarkempaa tarkastelua jakeesta 22.